WERMUTH - VAURAMO
SUKUSEURA
Valitse
 
Sukuseuran historiaa
Wermuth-Vauramo -suvun piirissä on virinnyt jo varhain vahvaa kiinnostusta suvun historian tutkimiseen ja sukutietouden tiedonkeruuseen. Suvun juurien ulottuminen Suomen ulkopuolelle Saksaan ja sieltä Pohjois-Karjalan Ilomantsiin on ollut eräs kiinnostavimmista seikoista sukututkimuksen alkuun saattamiseksi. Suvun esi-isien tiedettiin olevan myös saksan kieltä käyttäviä. Sukututkimuksesta erityisesti kiinnostuneet aktiivit suvun jäsenet voivat myös jäljittää omien kantaisiensä saksan kielen osaamista ja käyttöä.

Sukututkimukseen lisääntynyt aktiviteetti syntyi vähitellen kimmoke oman suvun sukuseuran syntyajatuksille. Suvusta alkoi nousta esiin ensimmäiset henkilöt, jotka ryhtyivät vähitellen lisääntyvään tiedonkeruuseen koskien suvun taustoja. Faktatietoja Saksasta Suomeen siirtyneiden Wermuth-suvun jäsenten vaiheista ja elinoloista Suomeen muuton jälkeen olivat kiinnostavuudeltaan kiehtovimmat kysymykset.

1960-luvulla saatiin suvun käyttöön ensimmäinen kirjallinen tieto sukumme vaiheista. Harlussa asuneen Matti Vauramon jälkeläisistä kaksi poikaa, Toivo ja Eino Vauramo työstivät sukututkimukseen liittyvää taustoitusta oman vankan kiinnostuksensa pohjalta. Mainittu dokumentti käsitti hankitun sukuselvityksen, josta ilmeni muun muassa, että Ilomantsissa oli toiminut 1700-luvulla nimismiehenä Gottfried Wermuth, joka eli 1688-1756. Gottfriedin vaimo oli Catharina Lackman, 1694-1766. Pariskunnan tytär Beata oli avioitunut Tohmajärveltä kotoisin olleen siltavouti Viktor Grönin kanssa.

1980-luvulta alkaen suvun piirissä varsinainen sukututkimus sai yhä vahvempaa sijaa Eino Vauramon ryhtyessä tällöin varsinaisesti etsimään tietoutta Gottfried ja Catharina Wermuthin jälkeläisistä hyödyntäen maakunta-arkistoista saatua tietoutta koskien erityisesti Sortavalan seudulle 1810-luvulla muuttaneesta sukuhaarasta.

Sukutietoutta aktiivisesti hankkineiden ja sen tiimoilta olemassa olevaan materiaaliin sekä erityisesti tiedonkeruumatkoilla syntyneisiin ajatuksiin liittyi myös joidenkin sukulaisten piirissä idea oman sukuseuran perustamisesta. Eino Vauramo yhteistyössä serkkujensa Samuli Vauramon sekä Elna Kinnusen kanssa kehittelivät ajatusta vuoden 1987 alkupuolella ja päättivät kutsua suvun koolle.

Sukuseuran perustamiskokous pidettiin elokuussa 1987 Valkealassa hotelli Walkealassa. Suvun jäseniä oli tällöin paikalla lähes 90 henkilöä ja alkuinnostus oli täten suuri. Suku päättä vuosikokouksista kerran vuodessa ja ryhdyttiin valmistelemaan sääntöjä väliaikaisen johtokunnan voimin Eino Vauramon toimiessa puheenjohtajana. Jo näissä varhaisissa sukuseuran kokouksissa oli esillä sukututkimus.

Sukututkimuksen lisäksi sukuseuran toiminta käsitti 1990-luvulla suvun yhteisiä matkoja suvun juurille Karjalaan. Nämä toteutuivat vuosia 1990 ja 1991 Sortavalaan ja Harluun. Osanotto oli vilkasta, koska yleiset muutokset naapurimaassa mahdollistivat pääsyn luovutetuille alueille. Toisella näistä matkoista tuotiin myös esiin sukuseurassa laadittu sukukirjan kokoamisesta ja julkaisemisesta. Sukuseura valitsi kirjan kirjoittamista varten toimikunnan. Sukukirja Harlun Wermuth-suku valmistui vuonna1995 ja se rahoitettiin Elna Kinnusen sukuseuralle testamentanneen lahjoituksen turvin.

Sukuseuran toiminta kattoi 1990-luvun puoliväliin saakka sukututkimuksen koordinoinnin, suvun jäsenten yhteisten kotiseutumatkojen suunnittelun ja järjestämisen, vuosittaisten tapaamisten organisoinnin sekä sukuseuran toiminnasta tiedottamisen jäsenkirjeillä. Vahva innostui tähän saakka ilmeni sekä suvun historiallisten tietojen keruuseen, näiden tietojen julkaisuun sekä kotiseutumatkoihin. Sukuseuran täyttäessä 10 vuotta oli asetetut tavoitteen näiden sukuseuran toiminnan painopistealueiden osalta täyttynyt.

1990-luvun loppupuolen sekä 2000-luvun alkupuoliskon aikana sukuseura on toiminut edelleen suvun jäsenten kokoonkutsujana vuosittain. Sukuseuran alkuperäisiä sääntöjä on kehitetty ja ne vahvistettiin uusina vuonna 2002. Sukututkimukseen liittyvä sukukirjan toisen osan julkaisun suunnitelma syntyi ennen sukuseuran 15-vuotisjuhlavuotta, mutta asia raukesi tällöin. Juhlavuoden kunniaksi sukuseura järjesti matkan Ilomantsiin Gottfried Wermuthin elinseudulle, jolla haluttiin myös juhlistaa sukuseuran toiminta-aikaa. Samassa yhteydessä sukuseura järjesti matkan Petroskoihin liittäen mukaan myös käynnin Harlussa.

Vuosina 2003-2006 painopisteet sukuseuran toiminnassa ovat olleet sukuyhteyden aktivoiminen eri tavoin, sukuvaakunan suunnittelu sekä sukuseuran omien www-sivujen valmistaminen. Vuonna 2005 valmistui taiteilija/heraldikko Hyrskyn suunnittelema sukuvaakuna sekä siitä valmistettu pöytästandardi. Vuonna 2006 valmistuvat nettisivut, joiden avulla sekä sukuseuran toiminnan informaatio että suvun historiatietouden siirtäminen laajempaan käyttöön mahdollistuu. Edelleen on tarjottu lähes vuosittain kotiseutumatkaa Sortavalan seudulle, mutta selvästi kiinnostus on ollut laimeaa. Yhteistyötä Harlu-seuran sekä pääkaupunkiseudulla toimivan Harlun perinneyhdistyksen kanssa tullaan tekemään erityisesti kotiseutumatkojen osalta. Lue lisää...
Copyright 2005 | Lähetä palautetta